Pakko kertoo yks tarina eiliseltä...Ranskassa osataan parkata hienommin kuin Suomessa ja kadut ovat täynnä autoja jotka ovat kiinni toisensa puskureissa, tai sitten vaan laitetaan auto toisen auton viereen ja hätävilkut päälle. No joissakin tapauksissa autot ovat kirjaimellisesti kiinni toisensa puskureissa ja parkatun auton takana ja edessä on tilaa n. 0-3 cm. Olen aina ihmetellyt miten auto pääsee kyseisestä parkista pois ja eilen saimme Jonden kanssa todistaa miten tämä toimii. Valitettavasti ei ollut kameraa mukana, että vois otta videoo, niin kuvailen tilanteen tähän.
Eli parkissa on iso citikka, takana auto puskurissa kiinni ja edessä olevan auton edessä on peräkoukku ja n. 3 cm. tilaa. Mies auton ratissa, nainen vieressä ja kolme muksua takapenkillä. Jäädään siihen sitten tsiigaamaan jonden kaa. Kundi ei ilmeisesti edessä olevaa peräkoukkua ja täräyttää täysillä eteenpäin koukkua päin. Tästä sitten hätääntyneetä hirveällä kolinalla pakki päälle ja en tiedä miksi, mutta täydellä kaasulla taaksepäin, törmäten takana olevaan autoon, joka tästä voimasta liikahtaa n. puoli metriä taaksepäin. Mies hyppää ulos, tsiigaa autonsa etupuskurin, takapuskurin ja hyppää takaisin rattiin, taas eteenpäin ja sitten pakilla taas takana olevaa autoa päin. Sitten oli tarpeeksi tilaa, kaasu pohjaan ja jatkoi matkaa.
Tämä kaikki oli äärettömän hauskaa katsottavaa, voi kun ois ollu kamera mukana, siinä naurettiin Jonden kanssa vieressä. Suomalaisilla on paljon opittavaa Etelä-Eurooppalaisesta parkkaamisesta.
18.11.2007
15.11.2007
Final Destination: Lagos!
Jeh, eli vihdoinkin saavuttiin Lagosiin. Ei oo jaksanut nyt kirjoitella ku aika on menny muuhun ku koneen äärellä istumiseen.
Pieni briiffi Lagosista, se on siis aivan Portugalin eteläkärjessä sijaitseva pikkukaupunki joka elää täysin turismilla. Pääasiassa nuoria reppumatkailijoita, joista monet jäävät jumittamaan paikkaan pidemmäksi aikaa kuin suunnittelivat tai jopa jäävät töihin.
Asiaan. Saavuttiin Lagosiin loppujen lopuksi pienten karttaselkkausten jälkeen. Paikassa piti olla yks euroopan kuuluisimpia hostelleja nimeltä "Rising Cock", niin etittiin sitä sitten n. tunnin verran, selvisi loppujenlopuks, että paikka ei mitenkään mainostanut itseään ja sisäänkäynti näyttä normaalista talonovelta. Sisälle päästyämme mukava vastaanottovirkailija toteaa, että varsinaisessa hostellissa ei ole tilaa, mutt hostellin vieressä on "asunto", mihin voidaan majoittua. Kyseessä oli tosiaan erittäin iso asunto, missä on sängyt ja turvalokerot n. 12 ihmiselle+vessat+keittiö ja suihkut. Majoituttiin sitten sinne ja illemmalla samaan taloon majoittui kolme aussityttöä, joiden kanssa ei kuitenkaan sen kummemmin ruvettu hengailemaan vaan lähettin actual hostellille.
Hostelli on oikeesti älyttömän kiva, iso hengailualue, missä jumbotelkkari kovalevyyn liitetyllä tietokoneella varustettuna,eli sikana katottavaa. Kaks yleistö konetta ja wlan. Porukka näytti jotenkin semimasentuneelta, niin siirryttiin sitten terassin puolelle dokailemaan. Pikkuhiljaa rupes posse kasvamaan ja parin tunnin sisällä terassilla oli toistakymmentä ihmistä pelaamassa erinäisiä juomapelejä. Dokattiin ja pelattiin siirryttiin baariin nimeltä "Three Monkeys", missä erikoisuutena täytyy mainita olutbongi ja skaba. Bongi täytetään bissellä ja sitten kun oot juonu sen, niin sun kotimaa saa yhden pisteen liitutaululle. Australialaisia paikassa(niinkuin koko euroopassa ilmeisesti) on enemmän kuin tarpeeksi, joten he sitä listaa johtivatki, n. 600 pistettä. Suomella oli n. 35 pistettä ja suruksemme huomasimme, että Ruotsi johtaa Suomea 42 pisteellään, niin päätettiin laittaa se asia korjaukseen...humalatila oli kuitenkin jo niin tukeva, että oli ihan hyvä, että ei siihen leikkiin lähdetty, että jos jotakuta kiinnostaa, niin tervemenoa. Ei siinä mitään ihmeellisempää, baarista jossakin vaiheessa kotiin, ku pohjoisamerikkalainen juomakunto on vähän mitä on.
Seuraavana päivänä aamulla rannalle, koko päivä siellä ja sitten hostellille. Siitä syömään "NahNahBar" nimiseen mestään, jossa söin elämäni parhaimman "Napoleon" nimisen hampurilaisen. Sitten dokailtiin ja pelailtiin hostellilla taas koko ilta. Kaupungille lähtiessä sattuikin sitten hassu tapahtuma. (Pieni pohjustus=Ajettuamme aikanaan Lissabonista Lagosiin jumitin hetken aikaa liikaa vasemmalla kaistalla ja takaa nopeammin (=meijän sitikka ei mennyt kuin 168kmh) tullut auto ajoi rinnalle ja kuski näytti omituisen käsiliikkeen jossa hän heilutti kämmentään naamansa edessä vihaisen näköisenä ja meidän mielestä tämä oli älyttömän hauskaa). Niin lähettiin siitä sitten hostellilta kävelee, niin siihen ajaa yks auto...oltiin sitten Chief, Alex ja minä sen edessä, niin se tööttäs meille. No mehän tietysti jotain huudeltiin siinä ja näytettiin sille tyypille kaikki tätä kädenheilutusmerkkiä. Lähettiin Alexin kanssa jatkaa matkaa ja noin sadan metrin päässä käännytään, niin Jonde seisoo puolessavälissä matkaa ja auton kuski autonsa ulkopuolella...mehän siinä sitten huidotaan lisää, niin Chief juoksee ja sanoo, että kundilla on sitten btw ysimillinen kädessä ja se huitoo sen kaa. Ei muuta ku pari sorii ja jalat alle. Ei siinä mitään ihmeellisemää, mutta vähän kyllä kuumotti jälkeenpäin. En vieläkään tiedä mitä tää kädenhuitominen tarkoittaa, mutta opittiin kyllä läksy International Cultural Communicationista.
Perusbaarirundit ja lähetään yöllä ettii mäkkii... tässä vaiheessa yks jenkki oli lähteny nukkumaan, ja toinen kadonnu jonnekkin. Chieffin ja Alexin kaa kierretään ympäri kaupunkii ja yritetään ettii meijän hostellii/safkaa parin tunnin ajan. Tällä välillä törmätään tähän toiseen jenkkiin ainakin neljä kertaa, mutta se aina taas katoo, Jonde käy uimassa suihkulähteessä, törmätään helvetin isoon brittiläiseen elokuvatuottajaan, joka apulaisensa kanssa yrittää epätoivoisesti etsiä kokaiinia jostakin ja loppujen lopuksi löydetään jenkki taas vaihteeks. Istuu yksin jonkun talon edessä ja melkein itkee, ei löydä kotiin. Tässä vaiheessa käy jotain odottamatonta ja Chief täräyttää jostain syystä kätensä talon ikkunan läpi...se ei koskaan selvinny mitä herra yritti tehdä tai miksi, mutta lähetään kuitenkin luonnollisesti juoksemaan. Vähän matkan päästä hidastetaan...Chieffin käsi vuotaa aika pahasti...löydetään joku iso kartta ja loppujen lopuks hostellille. Ei muuta ku käsi pakettiin, vähän punaviiniä nassuun ja kaikki nukkumaan.
Chieffin herääminen seuraavana päivänä ei ollut sieltä mukavimmasta päästä, käsi vuotanut pahasti ja kaikki veri tarttunut ympärillekäärittyyn pyyhkeeseen. Ei muuta ku uudet kääreet ja rannalle. Päivä rannalla, safkat NahNahBarista ja taas dokaa...perussetit ja baariin. En muista baarin nimeä, mutta erikoisuutena täytyy mainita "Fishbowl", eli semmonen kultakala-akvaario, joka täytetään viinalla ja pienellä määrällä mikseriä...35 euroo ja riittää koko illaks neljälle. Se sitten naamaan, vähän pyörimistä ja hostellille hakee kamat ja dösään, joka siis lähti kolme aikaa yöllä. Vaikka epätoivoiselta vaikutti, niin löydettiin dösämesta. Chief siinä kerkes nukahtaa bussipysäkille ku bussi tuli, niin hoiperteli vähän dösän edessä, niin kuski sanoo, että toi on liian kännissä, ei tuu mun bussiin. Selitettiin sitten kuskille, että suomessa on tapa tanssia ennen ku mennään bussiin ja Alex sano, että Chieffillä on ADHD, niin se sitten päästi kaikki bussiin.
Tunnin päästä vaihdettiin toiseen bussiin ja sitten Espanjan kautta Bordooseen. Meidän jälkeen seuraavaksi nuorin henkilö bussissa oli arviolta 55 vuotta, bussi täynnä vanhuksia. Matka meni rattoisasti ensin nukkuessa n. 10 tuntii ja sitten katottiin bussin telkkarista ensin jonkun paikallisen Portugalilaisen Jari Sillanpään konserttia, ja sen jälkeen kahden tunnin video, missä härät juoksevat niitä ärsyttäviä ihmisiä päin (=niinkuin härkätaistelu, mutta ilman stadionia ja ammattilaisia). Tästä kaikki mummot ja papat sekos ja nauroi aina sitä enemmän mitä enemmän ihmisiä sattui. Oli aika sanoinkuvaamattoman absurdia.
Älytön reissu, ei voi sanoin tarpeeksi hyvin kuvailla, loistava entourage, mukavia ihmisiä, kauniita rantoja, loistavia ja halpoja baareja ja ruokaa. Rakastuin Lagosiin ja koko maahan.
Pieni briiffi Lagosista, se on siis aivan Portugalin eteläkärjessä sijaitseva pikkukaupunki joka elää täysin turismilla. Pääasiassa nuoria reppumatkailijoita, joista monet jäävät jumittamaan paikkaan pidemmäksi aikaa kuin suunnittelivat tai jopa jäävät töihin.
Asiaan. Saavuttiin Lagosiin loppujen lopuksi pienten karttaselkkausten jälkeen. Paikassa piti olla yks euroopan kuuluisimpia hostelleja nimeltä "Rising Cock", niin etittiin sitä sitten n. tunnin verran, selvisi loppujenlopuks, että paikka ei mitenkään mainostanut itseään ja sisäänkäynti näyttä normaalista talonovelta. Sisälle päästyämme mukava vastaanottovirkailija toteaa, että varsinaisessa hostellissa ei ole tilaa, mutt hostellin vieressä on "asunto", mihin voidaan majoittua. Kyseessä oli tosiaan erittäin iso asunto, missä on sängyt ja turvalokerot n. 12 ihmiselle+vessat+keittiö ja suihkut. Majoituttiin sitten sinne ja illemmalla samaan taloon majoittui kolme aussityttöä, joiden kanssa ei kuitenkaan sen kummemmin ruvettu hengailemaan vaan lähettin actual hostellille.
Hostelli on oikeesti älyttömän kiva, iso hengailualue, missä jumbotelkkari kovalevyyn liitetyllä tietokoneella varustettuna,eli sikana katottavaa. Kaks yleistö konetta ja wlan. Porukka näytti jotenkin semimasentuneelta, niin siirryttiin sitten terassin puolelle dokailemaan. Pikkuhiljaa rupes posse kasvamaan ja parin tunnin sisällä terassilla oli toistakymmentä ihmistä pelaamassa erinäisiä juomapelejä. Dokattiin ja pelattiin siirryttiin baariin nimeltä "Three Monkeys", missä erikoisuutena täytyy mainita olutbongi ja skaba. Bongi täytetään bissellä ja sitten kun oot juonu sen, niin sun kotimaa saa yhden pisteen liitutaululle. Australialaisia paikassa(niinkuin koko euroopassa ilmeisesti) on enemmän kuin tarpeeksi, joten he sitä listaa johtivatki, n. 600 pistettä. Suomella oli n. 35 pistettä ja suruksemme huomasimme, että Ruotsi johtaa Suomea 42 pisteellään, niin päätettiin laittaa se asia korjaukseen...humalatila oli kuitenkin jo niin tukeva, että oli ihan hyvä, että ei siihen leikkiin lähdetty, että jos jotakuta kiinnostaa, niin tervemenoa. Ei siinä mitään ihmeellisempää, baarista jossakin vaiheessa kotiin, ku pohjoisamerikkalainen juomakunto on vähän mitä on.
Seuraavana päivänä aamulla rannalle, koko päivä siellä ja sitten hostellille. Siitä syömään "NahNahBar" nimiseen mestään, jossa söin elämäni parhaimman "Napoleon" nimisen hampurilaisen. Sitten dokailtiin ja pelailtiin hostellilla taas koko ilta. Kaupungille lähtiessä sattuikin sitten hassu tapahtuma. (Pieni pohjustus=Ajettuamme aikanaan Lissabonista Lagosiin jumitin hetken aikaa liikaa vasemmalla kaistalla ja takaa nopeammin (=meijän sitikka ei mennyt kuin 168kmh) tullut auto ajoi rinnalle ja kuski näytti omituisen käsiliikkeen jossa hän heilutti kämmentään naamansa edessä vihaisen näköisenä ja meidän mielestä tämä oli älyttömän hauskaa). Niin lähettiin siitä sitten hostellilta kävelee, niin siihen ajaa yks auto...oltiin sitten Chief, Alex ja minä sen edessä, niin se tööttäs meille. No mehän tietysti jotain huudeltiin siinä ja näytettiin sille tyypille kaikki tätä kädenheilutusmerkkiä. Lähettiin Alexin kanssa jatkaa matkaa ja noin sadan metrin päässä käännytään, niin Jonde seisoo puolessavälissä matkaa ja auton kuski autonsa ulkopuolella...mehän siinä sitten huidotaan lisää, niin Chief juoksee ja sanoo, että kundilla on sitten btw ysimillinen kädessä ja se huitoo sen kaa. Ei muuta ku pari sorii ja jalat alle. Ei siinä mitään ihmeellisemää, mutta vähän kyllä kuumotti jälkeenpäin. En vieläkään tiedä mitä tää kädenhuitominen tarkoittaa, mutta opittiin kyllä läksy International Cultural Communicationista.
Perusbaarirundit ja lähetään yöllä ettii mäkkii... tässä vaiheessa yks jenkki oli lähteny nukkumaan, ja toinen kadonnu jonnekkin. Chieffin ja Alexin kaa kierretään ympäri kaupunkii ja yritetään ettii meijän hostellii/safkaa parin tunnin ajan. Tällä välillä törmätään tähän toiseen jenkkiin ainakin neljä kertaa, mutta se aina taas katoo, Jonde käy uimassa suihkulähteessä, törmätään helvetin isoon brittiläiseen elokuvatuottajaan, joka apulaisensa kanssa yrittää epätoivoisesti etsiä kokaiinia jostakin ja loppujen lopuksi löydetään jenkki taas vaihteeks. Istuu yksin jonkun talon edessä ja melkein itkee, ei löydä kotiin. Tässä vaiheessa käy jotain odottamatonta ja Chief täräyttää jostain syystä kätensä talon ikkunan läpi...se ei koskaan selvinny mitä herra yritti tehdä tai miksi, mutta lähetään kuitenkin luonnollisesti juoksemaan. Vähän matkan päästä hidastetaan...Chieffin käsi vuotaa aika pahasti...löydetään joku iso kartta ja loppujen lopuks hostellille. Ei muuta ku käsi pakettiin, vähän punaviiniä nassuun ja kaikki nukkumaan.
Chieffin herääminen seuraavana päivänä ei ollut sieltä mukavimmasta päästä, käsi vuotanut pahasti ja kaikki veri tarttunut ympärillekäärittyyn pyyhkeeseen. Ei muuta ku uudet kääreet ja rannalle. Päivä rannalla, safkat NahNahBarista ja taas dokaa...perussetit ja baariin. En muista baarin nimeä, mutta erikoisuutena täytyy mainita "Fishbowl", eli semmonen kultakala-akvaario, joka täytetään viinalla ja pienellä määrällä mikseriä...35 euroo ja riittää koko illaks neljälle. Se sitten naamaan, vähän pyörimistä ja hostellille hakee kamat ja dösään, joka siis lähti kolme aikaa yöllä. Vaikka epätoivoiselta vaikutti, niin löydettiin dösämesta. Chief siinä kerkes nukahtaa bussipysäkille ku bussi tuli, niin hoiperteli vähän dösän edessä, niin kuski sanoo, että toi on liian kännissä, ei tuu mun bussiin. Selitettiin sitten kuskille, että suomessa on tapa tanssia ennen ku mennään bussiin ja Alex sano, että Chieffillä on ADHD, niin se sitten päästi kaikki bussiin.
Tunnin päästä vaihdettiin toiseen bussiin ja sitten Espanjan kautta Bordooseen. Meidän jälkeen seuraavaksi nuorin henkilö bussissa oli arviolta 55 vuotta, bussi täynnä vanhuksia. Matka meni rattoisasti ensin nukkuessa n. 10 tuntii ja sitten katottiin bussin telkkarista ensin jonkun paikallisen Portugalilaisen Jari Sillanpään konserttia, ja sen jälkeen kahden tunnin video, missä härät juoksevat niitä ärsyttäviä ihmisiä päin (=niinkuin härkätaistelu, mutta ilman stadionia ja ammattilaisia). Tästä kaikki mummot ja papat sekos ja nauroi aina sitä enemmän mitä enemmän ihmisiä sattui. Oli aika sanoinkuvaamattoman absurdia.
Älytön reissu, ei voi sanoin tarpeeksi hyvin kuvailla, loistava entourage, mukavia ihmisiä, kauniita rantoja, loistavia ja halpoja baareja ja ruokaa. Rakastuin Lagosiin ja koko maahan.
15.10.2007
Lagos or no Lagos?
Joo, eli lähettiin Lagosiin...tai siis itseasiasiassa missattiin meidän 20 tunnin dösä Lagosiin, koska kukaan ei tiennyt mistä bussi lähtee, mutta kaikki luulivat, että joku tietää. Ei siinä mitään, ei masennuttu ja hypättiin tavalliseen bussiin ja lähettiin sillä Alexin luokse miettimään jatkoa.
Kello oli tässä vaiheessa about yksi yöllä, niin siinä korkattiin muutama bisse ja ruvettiin miettimään miten me päästään Lagosiin. Kohtalaisen hyvässä kunnossa sitten varattiin tiistaiaamulle lennot Pariisi-Porto, joka sijaitsee pohjoisportugalissa ja ajateltiin, että vuokrataan sitten auto Portosta ja ajetaan Lagosiin. Näillä ajatuksilla sitten nukkumaan.
Herätään sunnuntaina, tilataan pizzat ja lähetään juna-asemalle, että päästäis Pariisiin. Ilmeisesesti ois kannattanut kuunnella kun joku sanoi, että junaliput kantsii varaa etukäteen, koska halvin juna Pariisiin oli 78 euroo per lärvi. Siinä sitten pienessä darrasta vaan kysymään autonvuokraa. Heti ekasta natsas ja vuokratäti löys meille ihanan Focus Station Wagonin sopivaan 70 euron hintaan ja saatais palauttaa se Pariisiin. Helmee, hypätään Fordiin, käydään himassa ja lähetään Pariisiin. Matka autolla Pariisiin onkin yllättävän pitkä (n. 8 tuntii) ja loppujen lopuks päästään Pariisiin n. klo 01.00 maanantaiyönä. Brodiella (toinen Jenkeistä) asuu tuttu Pariisissa Champsin vieressä ja se majoitti meidän viisi kundia ihanaan yksiöönsä kahdeksi yöksi. Kesti siinä vielä hetken aikaa löytää sen kämppä ja parkkipaikka, joten nukkumaan siinä puol kolmen paikkeilla. Joku siinä jossain kohtaa oli vielä kerennyt astumaan koiranpaskaan, joten autokin haisi mukavalta.
Maanantai sitten hengattiin Pariisissa, tosin ilta oli sateinen, syötiin ja juotiin pari olutta ja tiistaiaamuna lentokentälle. Ei CDG, ei Orly vaan Beauvais. Semmonen aivan pikkukenttä puolentoista tunnin päässä keskustasta. Päästiin sitten sitten ja päästiin jopa koneeseenkin, sen jälkeen kun Jonde makso 12 euroa check innatakseen reppunsa koneeseen, koska se litran smirnoff oli pakko saada mukaan Portugaliin ja nesteitähän ei koneeseen oteta.
Parin tunnin päästä laskeudutaan Porttoon ja siitä sitten vuokraamaan autoa. Meille oli varattu Kia Picanto, joka ei tosiaan oo mikään maailman isoin auto. Autovuokraamon jätkä sekoo aivan totaalisesti kun ymmärtää, että meille pitäis antaa tämä kyseinen auto. Rupee nauramaan ihan kippurassa ja huutaa kaikille muille työntekijöille, että 5 gyus, KIA!!! ja kaikke muuta Portugaliksi. Tätä jatkuu n. 10 minuuttia ja kundi kirjottaa papereita ja aina minuutin välein repeää nauramaan. KIA!!! Sitten jossain välissä sanoo, että venatkaa vähän, lähtee ulos ja soittaa jollekkin ja nauraa ulkona pari minuuttia. Loppujen lopuks tulee takaisin ja toteaa, että se antaa meille Citroen C3:n samaan hintaan, koska ei kestä sitä, että me mentäis Kialla. Nauraa vielä sillonkin ku lähdetään ajamaan siitä pihasta. Eipä siinä mitään, lähdetään ajamaan kohti Portoa. Hyvin nopeasti todetaan, että mennään mielummin Lissaboniin, joten vaan ajetaan Porton läpi ja jatketaan suoraan Lissaboniin, jonne saavutaan n. klo. 16.00 tiistai-illalla.
Auto parkkiin ja etsimään hostellia. Eka hostelli, kysytään hintaa, kundi sanoo 35 egee/yö/lärvi. Alex kääntyy ja sanoo, että mennään muualle, niin kundi huitoo meijät takas ja totee, että 15 egee/yö/lärvi riittää. Ei siinä mitään, ollaan väsyneitä, niin otetaan huone ja se osoittautuu ihan hyväksi valinnaksi. Lissabonissa ei mitään ihmeellistä, Hard Rockistä ruokaa ja sit dokaa hostelliin. Täytyy tässä vaiheessa mainita, että Portugali on uskomattoman halpa maa, varsinkin verrattuna Ranskaan. Bisse n. 1,2€/L, ja röökit 3€/aski, Big Mac-ateria 4,5€. Tämän lisäksi taxit ovat erittäin halpa ja nopea tapa liikkua. Ja kaikenlisäksi useimmat ihmiset puhuvat englantia. Ei mitään ihmeellistä, dokaillaan, käydään baarissa ja loppujen lopuksi mäkin kautta himaan. Keskiviikkoaamulla n. kaheltatoista darran jälkeen mäkkiin ja sitten ajamaan Lagosiin.
Kello oli tässä vaiheessa about yksi yöllä, niin siinä korkattiin muutama bisse ja ruvettiin miettimään miten me päästään Lagosiin. Kohtalaisen hyvässä kunnossa sitten varattiin tiistaiaamulle lennot Pariisi-Porto, joka sijaitsee pohjoisportugalissa ja ajateltiin, että vuokrataan sitten auto Portosta ja ajetaan Lagosiin. Näillä ajatuksilla sitten nukkumaan.Herätään sunnuntaina, tilataan pizzat ja lähetään juna-asemalle, että päästäis Pariisiin. Ilmeisesesti ois kannattanut kuunnella kun joku sanoi, että junaliput kantsii varaa etukäteen, koska halvin juna Pariisiin oli 78 euroo per lärvi. Siinä sitten pienessä darrasta vaan kysymään autonvuokraa. Heti ekasta natsas ja vuokratäti löys meille ihanan Focus Station Wagonin sopivaan 70 euron hintaan ja saatais palauttaa se Pariisiin. Helmee, hypätään Fordiin, käydään himassa ja lähetään Pariisiin. Matka autolla Pariisiin onkin yllättävän pitkä (n. 8 tuntii) ja loppujen lopuks päästään Pariisiin n. klo 01.00 maanantaiyönä. Brodiella (toinen Jenkeistä) asuu tuttu Pariisissa Champsin vieressä ja se majoitti meidän viisi kundia ihanaan yksiöönsä kahdeksi yöksi. Kesti siinä vielä hetken aikaa löytää sen kämppä ja parkkipaikka, joten nukkumaan siinä puol kolmen paikkeilla. Joku siinä jossain kohtaa oli vielä kerennyt astumaan koiranpaskaan, joten autokin haisi mukavalta.
Maanantai sitten hengattiin Pariisissa, tosin ilta oli sateinen, syötiin ja juotiin pari olutta ja tiistaiaamuna lentokentälle. Ei CDG, ei Orly vaan Beauvais. Semmonen aivan pikkukenttä puolentoista tunnin päässä keskustasta. Päästiin sitten sitten ja päästiin jopa koneeseenkin, sen jälkeen kun Jonde makso 12 euroa check innatakseen reppunsa koneeseen, koska se litran smirnoff oli pakko saada mukaan Portugaliin ja nesteitähän ei koneeseen oteta.
Parin tunnin päästä laskeudutaan Porttoon ja siitä sitten vuokraamaan autoa. Meille oli varattu Kia Picanto, joka ei tosiaan oo mikään maailman isoin auto. Autovuokraamon jätkä sekoo aivan totaalisesti kun ymmärtää, että meille pitäis antaa tämä kyseinen auto. Rupee nauramaan ihan kippurassa ja huutaa kaikille muille työntekijöille, että 5 gyus, KIA!!! ja kaikke muuta Portugaliksi. Tätä jatkuu n. 10 minuuttia ja kundi kirjottaa papereita ja aina minuutin välein repeää nauramaan. KIA!!! Sitten jossain välissä sanoo, että venatkaa vähän, lähtee ulos ja soittaa jollekkin ja nauraa ulkona pari minuuttia. Loppujen lopuks tulee takaisin ja toteaa, että se antaa meille Citroen C3:n samaan hintaan, koska ei kestä sitä, että me mentäis Kialla. Nauraa vielä sillonkin ku lähdetään ajamaan siitä pihasta. Eipä siinä mitään, lähdetään ajamaan kohti Portoa. Hyvin nopeasti todetaan, että mennään mielummin Lissaboniin, joten vaan ajetaan Porton läpi ja jatketaan suoraan Lissaboniin, jonne saavutaan n. klo. 16.00 tiistai-illalla.Auto parkkiin ja etsimään hostellia. Eka hostelli, kysytään hintaa, kundi sanoo 35 egee/yö/lärvi. Alex kääntyy ja sanoo, että mennään muualle, niin kundi huitoo meijät takas ja totee, että 15 egee/yö/lärvi riittää. Ei siinä mitään, ollaan väsyneitä, niin otetaan huone ja se osoittautuu ihan hyväksi valinnaksi. Lissabonissa ei mitään ihmeellistä, Hard Rockistä ruokaa ja sit dokaa hostelliin. Täytyy tässä vaiheessa mainita, että Portugali on uskomattoman halpa maa, varsinkin verrattuna Ranskaan. Bisse n. 1,2€/L, ja röökit 3€/aski, Big Mac-ateria 4,5€. Tämän lisäksi taxit ovat erittäin halpa ja nopea tapa liikkua. Ja kaikenlisäksi useimmat ihmiset puhuvat englantia. Ei mitään ihmeellistä, dokaillaan, käydään baarissa ja loppujen lopuksi mäkin kautta himaan. Keskiviikkoaamulla n. kaheltatoista darran jälkeen mäkkiin ja sitten ajamaan Lagosiin.
26.9.2007
Vielä joukkoliikenteestä, koulusta ja erinäisistä Road Tripeistä
Joukkoliikenteestä: Unohtu eilen mainita se, että kun ne ratikat sitten on täynnä ja myöhästelee, niin nehän sitten luukuttaa kaks kertaa nopeempaa ja täten myös pysähdyksetkin ovat vähän jyrkempiä. Joonashan totesi tämän eilen kantapään kautta ku ratikka löi liinat kiinni, niin Joonas (joka ei pitänyt kiinni) lensi puolen ratikan läpi ja suoraan lattialle:) Tänään ku mentiin ratikalla aamulla, niin se sitten jostain syystä veti päättärin siinä bussipysäkin kohdalla, ja jostain syystä sitten juuri siihen hätään ei tullut ollenkaan bussia....siinä sitten seisoo 150 ihmistä dösärillä, niin me lähettin kävelee...20 minsaa ja sen verran myöhästyttiin myös koulusta.
Koulusta:Eli joo, nyt sumlittiin sit kurssit, dropattiin Ranska ja pari muuta kurssii (Mikkeli vaatii vain 24 ECTS), joten tänään alkaa puolentoista viikon loma, ja lokakuun lopussa melkein kolme viikkoa lomaa :D
Road Trips:Eli tän viikona lauantaina viikoksi Portugaliin, Lagosiin. Pari jenkkikundii ja yks kanukki+minä ja jonde. Perus Kaamosbiledokausdösä, paitsi et 16 tuntii...mut Lagosissa on 25 astetta ja täys aurinko ja pitäis Jutan mukaan olla älytön bilekaupunki. Tänä jälkeen sitä seuraavana v.loppuna ruvettin nyt harkitsee Amsterdam-reissua, mutt se on vähän auki...kuulostaa tosin ihan realistiselta, varsinkin kun lomarahat kilahti tänään tilille;)
Sitten Lokakuun lopussa Roadtrippi vanhempien kaa eteläranskaan, Andorran kautta.
Ja sitten taas Ranskalaisia erikoisuuksia: Mentiin eilen avaamaan nettiä (kun vihdoinkin saatiin pankkitili), niin meillä on himassa semmonen pistoke, missä lukee France Telecom, niin mentiin sitten loogisesti sinne. No ylläri; siellä ei puhu kukaan englantia...löyty joku randomasiakas, joka sano, että voi tulkkaa. No sitten sönkötetään siinä ja täti sitten loppujen lopuks toteaa, että joo, saatte netin, maksaa 30 egee kuussa (8 megaa), mutta teidän pitää avaa lankapuhelinliittymä ja se maksaa 150 euroo. No mä oon silleen, että ei me tarvita puhelinta...Joo, eiku se on pakko. No kävellään sitten kaupasta ulos ja mennään lähimpään ostariin, kans France Telecomiin. Löydetään erittäin mukava neiti sieltä, joka puhuu semisti englantia (huom. tosi vähän). Joo, eli lankapuhelin on tosiaan pakko avata, mutt se laskee meille hinnan 27 € avauksesta. Netti on 29,90 kuussa ja siitä puhelimesta on pakko maksaa 16 euroo kuussa, mutt modeemi on ilmainen. No anyways, nyt on netti (tai siis pitäis olla 10 päivän sisällä), eli all good. Paitsi, että se France Telecom pistoke on erilainen ku se modeemin liitin:)...katotaan mitä tehdään...
Koulusta:Eli joo, nyt sumlittiin sit kurssit, dropattiin Ranska ja pari muuta kurssii (Mikkeli vaatii vain 24 ECTS), joten tänään alkaa puolentoista viikon loma, ja lokakuun lopussa melkein kolme viikkoa lomaa :D
Road Trips:Eli tän viikona lauantaina viikoksi Portugaliin, Lagosiin. Pari jenkkikundii ja yks kanukki+minä ja jonde. Perus Kaamosbiledokausdösä, paitsi et 16 tuntii...mut Lagosissa on 25 astetta ja täys aurinko ja pitäis Jutan mukaan olla älytön bilekaupunki. Tänä jälkeen sitä seuraavana v.loppuna ruvettin nyt harkitsee Amsterdam-reissua, mutt se on vähän auki...kuulostaa tosin ihan realistiselta, varsinkin kun lomarahat kilahti tänään tilille;)
Sitten Lokakuun lopussa Roadtrippi vanhempien kaa eteläranskaan, Andorran kautta.
Ja sitten taas Ranskalaisia erikoisuuksia: Mentiin eilen avaamaan nettiä (kun vihdoinkin saatiin pankkitili), niin meillä on himassa semmonen pistoke, missä lukee France Telecom, niin mentiin sitten loogisesti sinne. No ylläri; siellä ei puhu kukaan englantia...löyty joku randomasiakas, joka sano, että voi tulkkaa. No sitten sönkötetään siinä ja täti sitten loppujen lopuks toteaa, että joo, saatte netin, maksaa 30 egee kuussa (8 megaa), mutta teidän pitää avaa lankapuhelinliittymä ja se maksaa 150 euroo. No mä oon silleen, että ei me tarvita puhelinta...Joo, eiku se on pakko. No kävellään sitten kaupasta ulos ja mennään lähimpään ostariin, kans France Telecomiin. Löydetään erittäin mukava neiti sieltä, joka puhuu semisti englantia (huom. tosi vähän). Joo, eli lankapuhelin on tosiaan pakko avata, mutt se laskee meille hinnan 27 € avauksesta. Netti on 29,90 kuussa ja siitä puhelimesta on pakko maksaa 16 euroo kuussa, mutt modeemi on ilmainen. No anyways, nyt on netti (tai siis pitäis olla 10 päivän sisällä), eli all good. Paitsi, että se France Telecom pistoke on erilainen ku se modeemin liitin:)...katotaan mitä tehdään...
25.9.2007
Muutama sana julkisesta liikenteestä...
...se on täysin pas**. No ei ihan, mutt suhtkoht hirveetä...suuri osa kaupungista on katettu ratikkareiteillä, ja loput bussilinjoilla. Ratikat ovat uusia ja hienoja, mutta aamun ja iltapäivän ruuhkaliikenteeseen niitä on aivan liian vähän. Aamuisin ku mennään kouluun, niin meidän pysäkiltä me mahdutaan kohtuuhyvin ratikkaan, joskis vähän joutuu änkemään, mutta kaks pysäkkiä myöhemmin, missä jenkkiystävämme asustavat, niin ratikkaan on aivan turha yrittää. Ratikka on täynny, pysäkillä on yhden ratikallisen verran porukkaa ja täten sisään mahtuu kerrallaan n. 3 ihmistä. Tänään vilkuteltiin heille aamulla ratikasta kun jäivän pysäkille seisomaan (ja loppujenlopuksi tulivat 40 minsaa myöhemmin kouluun). Puolessavälissä reittiä asuvat kanadalaiset ovat aivan toivottomassa tilanteessa, koska ratikan saapuessa heidän pysäkilleen, ei ratikkaan mahdu yhtäkään ihmistä lisää. Ei muuta ku kävelemään ja bussiin.
Kouluun mennessä meillä on kaksi vaihtoehtoa, joko jäädä kolme ratikkapysäkkiä aikaisemmin ja mennä bussille suoraan koulun eteen tai sitten ajaa ne kolme pysäkkiä ja kävellä kouluun n. 10 minuuttia. No bussihan on ihan käteävä vaihtoehto, mutta ku hyppäät bussiin ja istut siellä 5 minuuttia, niin yhtä-äkkiä kaikki ranet juoksevat toiseen, vieressä seisovaan bussiin. Juostaan perässä, istutaan siellä 5 minuuttia, ja sitten sama rumba, mutta tällä kertaa juostaan edelliseen bussiin. En todellakaan ymmärrä tätä juttua, eikä se aina tapahdukkaan, mutt viime päivinä ollaan kyllä vaan tyydytty kävelemään.
Niin ja sit tää...eilen kaupassa ladottiin ranskalainen muovipussi täyteen ruokaa ja lähettin kävelee kaupasta, niin siinähän se ennen pääovea pamahti rikki se pussi ja koko sisältä maahan...siinä sitten katotaan ku pastakastikkeet ja munat on pitkin lattiaa. Sitten tulee jonkin sortin vartija ja rupee huutaa meille ranskaks, niin mä vaan katon sitä ja kysyn: C'est Bon? ja kävellään helvettiin...näin sitä mennään meillä...JA LAUANTAINA PORTUGALIIN!!!WUHUU
Kouluun mennessä meillä on kaksi vaihtoehtoa, joko jäädä kolme ratikkapysäkkiä aikaisemmin ja mennä bussille suoraan koulun eteen tai sitten ajaa ne kolme pysäkkiä ja kävellä kouluun n. 10 minuuttia. No bussihan on ihan käteävä vaihtoehto, mutta ku hyppäät bussiin ja istut siellä 5 minuuttia, niin yhtä-äkkiä kaikki ranet juoksevat toiseen, vieressä seisovaan bussiin. Juostaan perässä, istutaan siellä 5 minuuttia, ja sitten sama rumba, mutta tällä kertaa juostaan edelliseen bussiin. En todellakaan ymmärrä tätä juttua, eikä se aina tapahdukkaan, mutt viime päivinä ollaan kyllä vaan tyydytty kävelemään.
Niin ja sit tää...eilen kaupassa ladottiin ranskalainen muovipussi täyteen ruokaa ja lähettin kävelee kaupasta, niin siinähän se ennen pääovea pamahti rikki se pussi ja koko sisältä maahan...siinä sitten katotaan ku pastakastikkeet ja munat on pitkin lattiaa. Sitten tulee jonkin sortin vartija ja rupee huutaa meille ranskaks, niin mä vaan katon sitä ja kysyn: C'est Bon? ja kävellään helvettiin...näin sitä mennään meillä...JA LAUANTAINA PORTUGALIIN!!!WUHUU
21.9.2007
Koulu
No joo, jos jotakuta kiinnostaa, niin tässä vähän infoa koulusta. Kurssit on siis tosiaan 2-2,5 ects credittii ja kestää viikon kerrallaan. Tähän ku lisätään ranskankurssi päälle, niin eka koulupäivä kesti 12 tuntii. Hyvänä puolena voidaan mainita se, että ainakin tää ekan kurssin ja ranskanproffa on molemmat rentoja ja puhuu hyvää enkkuu. Mielenkiintoisimmista kursseista voidaan mainita "Marketing in the Wine Industry" and "Viral Marketing". Tähän vastapainoksi on tietysti pari finance kurssii. Koulua on aika kohtuuttoman paljon, mutta ainakin tää eka kurssi on ihan mielenkiintoinen ja täällä ei proffia haittaa jos näpertää läppärii tunnilla, joten Facebook on kyllä ahkerassa käytössä. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikki kokeet ovat joulukuussa putkeen kahden viikon aikana ja se on semiperseestä. Hyvänä puolena voidaan mainita se, että meillä on lokakuun lopussa viikon loma, jotain voi halutessaan venyttää pariinkiin viikkoon, se on ihan jees. Nyt ku vielä sais rahaa matkustaa jostaina...lahjoituksia otetaan vastaan...Se siitä.
Säätäminen jatkuu orientaatioviikolla...
Eli joo, heti ku saavuttiin Porvooseen, seuraavana päivänä ekat bileet...jossain räkäisessä yöklubissa, vedettiin tietysti suomalaiseen tyyliin hyvät naamat ennen sitä ja klubi olikin täten ihan siedettävä. Eipä mitään ihmeellista, semihalpaa juotavaa, ihan helvetin kuuma ja musa niin kovalla, että ulos tullessani, en enää kuullu mitään pariin tuntiin. Jatkoja ei kukaan järjestäny joten valuttiin kotiin kolmen paikkeilla.
Seuraavana päivänä sitten joku biljardiklubi-ilta, joka oli buukattu täyteen, mutta lähettiin tarkastaa mesta kuitenkin. Taas tietysti perus parin viinipullon jäljiltä saavuttiin mestaan joskus 11:sta jälkeen, vain todetaksemme, että paikassa oli hiljaisempaa kuin hautausmaalla...ei niin etteikö olisi porukkaa, paikka oli "pakattu", mutt kaikki istuivait hiljakseen omissa pöydissä. Vedimme siinä sitte muutamat drinkit naamaan ja ruvettiin lähtemään. Törmättiin matkalla tuttuihin kanadalaisiin koulusta, jotka sitten kutsuivat heille "jatkoille". En tiedä mistä, mutt Jonde sai idean, että suomalaiseen tyyliin me tarvitaan paljon juotavaa jatkoille, joten ratikan sijaan kävelimme himaan ja otettiin mukaan kaks viinipulloo ja jonde itelleen pari Vodka Smirnoffii (75 cl). Päräytetään sitten jatkoille tyylikkäästi taksilla, jonka kuski oli btw ihan sikarento, harmittaa, että ei otettu sen puh. numeroo ylös. Mittari näytti jotain 18 e, se vaan sano, että 15 riittää. Tultiin sitten oikeeseen osoitteeseen ja siinä kämpän edessä seisoo pari muijaa, jotka kysyy, että "are u going to the party", meitsi sitten heittää, että "sure, where is it?". Täss vaiheessa jonde nykäsee hihasta ja toteaa, että noi on huoria. Meitsi on silleen : VOU...ja toteen vaan "no thanks..." ja soitetaan nopee ovikelloo.
Päästään sitten sisälle kämppään, paikalla ainoastaan meijän koulun kanukit ja jenkit. Mä en tiedä mihin mä mun käytöstapani kadotin (=epäilen viiniä), mutt mä sit tietysti kysyn, että onks viinipullonavaajaa...korkkaan pullon ja rupeen juomaan...täss vaihees joku kysäs, että etsä tarvii lasii? Mä oon vaan silleen...nou...in Finland we don't use glasses. Sitten Jonde korkkas Smirrepullonsa ja nää kaikki tyypit luuli, että se on oikeesti vodkaa...kuvitelkaa se näkymä, että mä juon pullosta viinii ja jonde "vodkaa". Ihan ku se ei ois ollu tarpeeks, jossain vaiheessa huomataan, että kaikki muut paikallaolijat juo vettä...Siinä sitten istuttiin ikkunalaudalla ja vedettiin röökii (=luvalla sentään) ja kaikki muut arvostelee meitä:). Jossakin vaiheessa jonde joi smirrensä loppuun ja yks jenkki totee omalla kielellään, että tsiigatkaa vodkatyyppii, se joi jo loppuun :). Ihan ku sekään ei ois riittäny, niin mä vahingossa huitasen mun viinipulloo ja se mätkähtää maahan ja tietysti rikkoontuu. Siivoon sitten vahinkoni ja todetaan jonden kaa, että meidän on ehkä parempi poistuu paikalta. Käveltiin sitten himaan koko kaupungin läpi ja onneks kuin tilauksesta löydettiin matkalla Domino's Pizza ja bongattiin siitä niitten puh. numero, niin tilattiin seuraavana aamuna pizzaa himaan, joka oli ehkä parasta pizzaa mitä mä oon elämässäni syöny.
Jatkona tähän tarinaan voidaan sanoa, että olen kaikkeni tehnyt ja saanut kohtuuhyvin paikattua välini noilla jatkoilla olleiden kanssa, joten ei tässä mitään, all good...mut oli kyl semijunttiolo seuraavana aamuna ja perusmorganit.
Lauantaina oli sitten biitsipäivän jälkeen (joka oli ihan sikamagee, ranta oli mahtava) "Welcoming Dinner", joka oli jotain sitsien tapaista, mutta ilman laulua tai hirveen rentoa tunnelmaa. Ruoka oli kylläkin paskaa:) Tän jälkeen kyll hengattiin pitkään yhellä terassilla ja pidettiin hauskaa johonkin kolmeen asti Ruotsalaisten ja Aussien kaa. Päätettiin sillä kertaa jättää jatkot väliin...Että tälläinen O-Weekki meillä.
Seuraavana päivänä sitten joku biljardiklubi-ilta, joka oli buukattu täyteen, mutta lähettiin tarkastaa mesta kuitenkin. Taas tietysti perus parin viinipullon jäljiltä saavuttiin mestaan joskus 11:sta jälkeen, vain todetaksemme, että paikassa oli hiljaisempaa kuin hautausmaalla...ei niin etteikö olisi porukkaa, paikka oli "pakattu", mutt kaikki istuivait hiljakseen omissa pöydissä. Vedimme siinä sitte muutamat drinkit naamaan ja ruvettiin lähtemään. Törmättiin matkalla tuttuihin kanadalaisiin koulusta, jotka sitten kutsuivat heille "jatkoille". En tiedä mistä, mutt Jonde sai idean, että suomalaiseen tyyliin me tarvitaan paljon juotavaa jatkoille, joten ratikan sijaan kävelimme himaan ja otettiin mukaan kaks viinipulloo ja jonde itelleen pari Vodka Smirnoffii (75 cl). Päräytetään sitten jatkoille tyylikkäästi taksilla, jonka kuski oli btw ihan sikarento, harmittaa, että ei otettu sen puh. numeroo ylös. Mittari näytti jotain 18 e, se vaan sano, että 15 riittää. Tultiin sitten oikeeseen osoitteeseen ja siinä kämpän edessä seisoo pari muijaa, jotka kysyy, että "are u going to the party", meitsi sitten heittää, että "sure, where is it?". Täss vaiheessa jonde nykäsee hihasta ja toteaa, että noi on huoria. Meitsi on silleen : VOU...ja toteen vaan "no thanks..." ja soitetaan nopee ovikelloo.
Päästään sitten sisälle kämppään, paikalla ainoastaan meijän koulun kanukit ja jenkit. Mä en tiedä mihin mä mun käytöstapani kadotin (=epäilen viiniä), mutt mä sit tietysti kysyn, että onks viinipullonavaajaa...korkkaan pullon ja rupeen juomaan...täss vaihees joku kysäs, että etsä tarvii lasii? Mä oon vaan silleen...nou...in Finland we don't use glasses. Sitten Jonde korkkas Smirrepullonsa ja nää kaikki tyypit luuli, että se on oikeesti vodkaa...kuvitelkaa se näkymä, että mä juon pullosta viinii ja jonde "vodkaa". Ihan ku se ei ois ollu tarpeeks, jossain vaiheessa huomataan, että kaikki muut paikallaolijat juo vettä...Siinä sitten istuttiin ikkunalaudalla ja vedettiin röökii (=luvalla sentään) ja kaikki muut arvostelee meitä:). Jossakin vaiheessa jonde joi smirrensä loppuun ja yks jenkki totee omalla kielellään, että tsiigatkaa vodkatyyppii, se joi jo loppuun :). Ihan ku sekään ei ois riittäny, niin mä vahingossa huitasen mun viinipulloo ja se mätkähtää maahan ja tietysti rikkoontuu. Siivoon sitten vahinkoni ja todetaan jonden kaa, että meidän on ehkä parempi poistuu paikalta. Käveltiin sitten himaan koko kaupungin läpi ja onneks kuin tilauksesta löydettiin matkalla Domino's Pizza ja bongattiin siitä niitten puh. numero, niin tilattiin seuraavana aamuna pizzaa himaan, joka oli ehkä parasta pizzaa mitä mä oon elämässäni syöny.
Jatkona tähän tarinaan voidaan sanoa, että olen kaikkeni tehnyt ja saanut kohtuuhyvin paikattua välini noilla jatkoilla olleiden kanssa, joten ei tässä mitään, all good...mut oli kyl semijunttiolo seuraavana aamuna ja perusmorganit.
Lauantaina oli sitten biitsipäivän jälkeen (joka oli ihan sikamagee, ranta oli mahtava) "Welcoming Dinner", joka oli jotain sitsien tapaista, mutta ilman laulua tai hirveen rentoa tunnelmaa. Ruoka oli kylläkin paskaa:) Tän jälkeen kyll hengattiin pitkään yhellä terassilla ja pidettiin hauskaa johonkin kolmeen asti Ruotsalaisten ja Aussien kaa. Päätettiin sillä kertaa jättää jatkot väliin...Että tälläinen O-Weekki meillä.
17.9.2007
Säätäminen alkaa
Eli joo, Pariisin-kokemuksen jälkeen alkoi sitten matka kohti Bordoota. Taksilla matkustaminen tosiaan ei Pariisissa hirveästi maksa, 17 euroo matkalaukkuineen keskustasta Gare du Notparnasselle, josta Bordoon junat lähtee. 50 euroa maksanut Carte 15-25 antoi 50% alennuksen junalippuihin, joten Bordoon lippu kustansi vähän yli 30 euroa, eli ei hirveen halpaa. Matka oli aivan mainio, TGV rullaa nopeasti ja maisemat olivat kauniita. Vastapäätä istui kaks ihme makaroonikundii, jotka koko matkan ajan selvittelivät jotain raha-asioitaa ja huusivat jatkuvasti toisilleen kovaan ääneen ja selvittelivät kuittejaan laskimien avulla. Katottiin Jonden kaa leffa läppäriltä ja ennen ku huomattiinkaan, niin oltiin jo Bordoossa. (n. 3 h matka). Pakko tähän väliin mainita, että Jonde, joka ei ostanut itelleen alennuskorttia ja maksoi matkastaan täyden hinnan kirosi sitä, että tarkastajan eivät junassa käyneet ja hän osti lipun aivan turhaan.
Joo, saavuttiin sitten Bordoohon ja ulkona odotti älytön 28 astetta ja auringonpaiste. Jondellehhan ei julkiset kulkuvälineet kelvanneet, niin ruvetaan sit ettii taksii. Yritettiin valkata mahdollisimman "rehellisen" näköinen taksi ja löydettiin sitten uusi E-mersu ja mukavan näköinen vanha kuski, joka kaiken lisäks puhu englantia. Sanoi matkan hinnaksi n. 15 euroa, niin me sitten ruvetaan änkemään laukkuja takakonttiin, jossa kohtaa tämä mukava vanha mies huutaa täysillä NONONO!!! ja huitoo paikalle seuraavan taksin, joka on farmari. Ilmeisesti ei halunnut ottaa riskiä mersunsa naarmuuntumisesta. No tää toinen taksijätkähän ei sitten puhu sanaakaan englantia ja autoon istuttuaan huutaa meille, että täällä taksissa puhutaan pelkkää ranskaa:) Oltiin sitten loppumatka hiljaa. Sitten päästään meidän kadulle Rue Judaique, joka btw lausutaan "Jew Dyke" ja ajetaan meidän numeromme 88 ohi. No minä vaan kelaan, että kai se kuski tietää mitä tekee, ja jatketaan matkaa aina johonkin numeroon 250 asti. Tässä vaiheessa kuski sitten kysyy, että mikä se numero olikaan, niin Jonde näyttää sille kännykästä 88, jossa vaiheessa se vetää himmeet pultit ja rupee hakaa käsiä rattiin ja huutaa MERDE, MERDE (=Paska). Se oli ymmäräny numeron väärin. No ihan himmee ruuhka, ja meidän katu on ykssuuntainen, niin toteen jondelle, että paree hyppää tässä pois. Kuski oli tähän erittäinkin tyytyväinen ja heitti meijät ja laukut siihen numeron 280 kohalle, otti 20 euroo, ja ajo tyytyväisenä pois.
Lähetään sitten kävelemään katua takaspäin, ja meitsi soittaa kämppikselle kokoaika, jolla on puhelin pois päältä, eikä siis vastaa. Väsyneenä loppujen lopuks saavutaan jonkun talon kohalle ja soitellellaan kaikkia ovikelloja ja huudellaan ikkunoista kämppiksen nimeä. Joku tosi vihainen Rane kurkkaa ikkunasta ja käskee meijän ilmeisesti olla hiljaa. Soitan sitten Kasperille ja kysyt sitä taloa (=koska ne asu siellä ennen), ja loppujenlopuks löydetään oikee talo. Siinähän se meijän kämppis seisoo ovella ja just lähessä menee. "Oi, teillä kävi sikahyvä tsägä, mä olin just lähöss menee", meitsi vasta: Mikä sun numeroo vaivaa??..."aah, mä vaihdoin ranskalaiseen liittymään"....ihan sama, raahataan laukut sisälle ja rojahdetaan sänkyyn. Kämppä on helvetin iso ja "mageen" vanha, mutta ongelmana on se, että sänkyjen ja yhden pöydän lisäksi muita kalusteita ei ole olemassa, eli aika tyhjää...Kaks takkaa tosin:) Kämppä on tosiaan ihan ydinkeskustassa ja kaikki baarit kilometrin sisällä aika pitkälti. Kouluun tosin 40 minsaa ratikalla ja dösällä, mutta kuka siellä muutenkaan ajatteli käydä...C'est Bonne!
Joo, saavuttiin sitten Bordoohon ja ulkona odotti älytön 28 astetta ja auringonpaiste. Jondellehhan ei julkiset kulkuvälineet kelvanneet, niin ruvetaan sit ettii taksii. Yritettiin valkata mahdollisimman "rehellisen" näköinen taksi ja löydettiin sitten uusi E-mersu ja mukavan näköinen vanha kuski, joka kaiken lisäks puhu englantia. Sanoi matkan hinnaksi n. 15 euroa, niin me sitten ruvetaan änkemään laukkuja takakonttiin, jossa kohtaa tämä mukava vanha mies huutaa täysillä NONONO!!! ja huitoo paikalle seuraavan taksin, joka on farmari. Ilmeisesti ei halunnut ottaa riskiä mersunsa naarmuuntumisesta. No tää toinen taksijätkähän ei sitten puhu sanaakaan englantia ja autoon istuttuaan huutaa meille, että täällä taksissa puhutaan pelkkää ranskaa:) Oltiin sitten loppumatka hiljaa. Sitten päästään meidän kadulle Rue Judaique, joka btw lausutaan "Jew Dyke" ja ajetaan meidän numeromme 88 ohi. No minä vaan kelaan, että kai se kuski tietää mitä tekee, ja jatketaan matkaa aina johonkin numeroon 250 asti. Tässä vaiheessa kuski sitten kysyy, että mikä se numero olikaan, niin Jonde näyttää sille kännykästä 88, jossa vaiheessa se vetää himmeet pultit ja rupee hakaa käsiä rattiin ja huutaa MERDE, MERDE (=Paska). Se oli ymmäräny numeron väärin. No ihan himmee ruuhka, ja meidän katu on ykssuuntainen, niin toteen jondelle, että paree hyppää tässä pois. Kuski oli tähän erittäinkin tyytyväinen ja heitti meijät ja laukut siihen numeron 280 kohalle, otti 20 euroo, ja ajo tyytyväisenä pois.
Lähetään sitten kävelemään katua takaspäin, ja meitsi soittaa kämppikselle kokoaika, jolla on puhelin pois päältä, eikä siis vastaa. Väsyneenä loppujen lopuks saavutaan jonkun talon kohalle ja soitellellaan kaikkia ovikelloja ja huudellaan ikkunoista kämppiksen nimeä. Joku tosi vihainen Rane kurkkaa ikkunasta ja käskee meijän ilmeisesti olla hiljaa. Soitan sitten Kasperille ja kysyt sitä taloa (=koska ne asu siellä ennen), ja loppujenlopuks löydetään oikee talo. Siinähän se meijän kämppis seisoo ovella ja just lähessä menee. "Oi, teillä kävi sikahyvä tsägä, mä olin just lähöss menee", meitsi vasta: Mikä sun numeroo vaivaa??..."aah, mä vaihdoin ranskalaiseen liittymään"....ihan sama, raahataan laukut sisälle ja rojahdetaan sänkyyn. Kämppä on helvetin iso ja "mageen" vanha, mutta ongelmana on se, että sänkyjen ja yhden pöydän lisäksi muita kalusteita ei ole olemassa, eli aika tyhjää...Kaks takkaa tosin:) Kämppä on tosiaan ihan ydinkeskustassa ja kaikki baarit kilometrin sisällä aika pitkälti. Kouluun tosin 40 minsaa ratikalla ja dösällä, mutta kuka siellä muutenkaan ajatteli käydä...C'est Bonne!
21.8.2007
Läksiäiset ja lähdön odotus
Läksiäiset oli...no aika perus Mikkelisetti...Eli oli ihan älyttömän hauskaa, vaikka muistihavainnot kahentoista jälkeen on kohtalaisen huterat ja pankkitili näyttää tällä hetkellä miinusta ja siellä oli n. 200 to start with.
Kiitos kaikille paikalle saapuneille aivan älyttömästi ja terveisiä kaikille jotka ette päässeet ja tervetuloa vierailemaan Ranskalaiseen maalaismaiseen syksyllä jos sille reitille osutte.
Suurin osa ihmisistä alkaa olla jo maailmalla ja Juuson saattaminen satamaan toi melkein kyyneleen poskelle, mutta eihän toi vaihto nyt loppupeleissä niin pitkä oo, että kaikkihan me taas dokataan yhdessä viimeistään ens helmikuussa.
Bordoossa ei mitään uutta, aikataulut alkaa olla varmoja, vuokraemännän kaa tapaaminen sovittu Pariisiin, kämppiksen kanssa kai joskus kans...erittäin positiivinen yllätys tuli tänään kun kuulin, että Jonde on saanut vihdoinkin lentolipun varattua, en ois koskaan uskonut, mutta nyt se vihdoinkin tapahtui ja nyt voi nukkua yönsä rauhassa.
Mennään Ninan kanssa Pariisiin 7.9. ja Jonde saapuu perässä sunnuntaina 9.9., jolloin vähän ois tarkoitus juhlistaa sen synttäreitä Eiffelin juurella halpaa skumppaa litkien. Sitä seuraavana tiistaina 11.9. sitten tarkoitus mennä junalla Bordooseen ja siitä se sitten alkaa keskiviikkona jonkin sortin orientaatiopäivällä, ja v.loppuna on sitten ilmeisesti jonkinlaista viininmaistelua luvassa koulun puolesta, mutta uskon, että Jonden kanssa saadaan sekin alkamaan jo hyvissä ajoin kahdestaankin.
Hinku on kova, nyt pitäis vielä yrittää jatkaa duunissa muutama päivä ja vissiin vähän pakkaillakkin...
Kiitos kaikille paikalle saapuneille aivan älyttömästi ja terveisiä kaikille jotka ette päässeet ja tervetuloa vierailemaan Ranskalaiseen maalaismaiseen syksyllä jos sille reitille osutte.
Suurin osa ihmisistä alkaa olla jo maailmalla ja Juuson saattaminen satamaan toi melkein kyyneleen poskelle, mutta eihän toi vaihto nyt loppupeleissä niin pitkä oo, että kaikkihan me taas dokataan yhdessä viimeistään ens helmikuussa.
Bordoossa ei mitään uutta, aikataulut alkaa olla varmoja, vuokraemännän kaa tapaaminen sovittu Pariisiin, kämppiksen kanssa kai joskus kans...erittäin positiivinen yllätys tuli tänään kun kuulin, että Jonde on saanut vihdoinkin lentolipun varattua, en ois koskaan uskonut, mutta nyt se vihdoinkin tapahtui ja nyt voi nukkua yönsä rauhassa.
Mennään Ninan kanssa Pariisiin 7.9. ja Jonde saapuu perässä sunnuntaina 9.9., jolloin vähän ois tarkoitus juhlistaa sen synttäreitä Eiffelin juurella halpaa skumppaa litkien. Sitä seuraavana tiistaina 11.9. sitten tarkoitus mennä junalla Bordooseen ja siitä se sitten alkaa keskiviikkona jonkin sortin orientaatiopäivällä, ja v.loppuna on sitten ilmeisesti jonkinlaista viininmaistelua luvassa koulun puolesta, mutta uskon, että Jonden kanssa saadaan sekin alkamaan jo hyvissä ajoin kahdestaankin.
Hinku on kova, nyt pitäis vielä yrittää jatkaa duunissa muutama päivä ja vissiin vähän pakkaillakkin...
3.8.2007
24.7.2007
ESC Bordeaux
Hmmm...joku voisi sanoa, että oisit lukenut tarkemmin, mutta minä sanon helvetin patongit. Kun koululta tuli intro package, niin katsoin tietysti ensimmäisestä paperista kaikki tärkeimmät päivämäärät kiinnittämättä sen tarkempaa huomiota mihinkään muuhun. Nyt kun rupesin muitakin lappuja selaamaan, niin huomasin sellaisen pikkujutun, että lapussa minkä luin (paikallisen Probban 'Melting Potesin' (MP) kirjottama) on aika pitkälti eri päivämäärät erinäisille tapahtumille kuin koulun kirjoittamassa lapussa. Koulun alkamispäivä on MP:n lapussa 12.9.07 ja koulun lapussa 11.9.07 ja koska se päivä on mandatory, niin ois ihan kiva tietää. Koulun päättymispäivä on MP:n lapussa merkattu 15.12.07 (incl. exams) ja koulun lapussa lukee, että kokeet on 17.12.07-22.12.07. Kämppä on varattu 16.12.07 asti, että sillä mennään. Lähetin koululle mailia, saas nähä mitä vastaavat, mutta ois se aika mielenkiintoista jos Probbakin informois oppilaita eri päivämäärillä ku koulu erinäisistä tapahtumista, mitäköhän Herra Atkinson siihenkin sanois.
Joo, sitten siitä koulusta, ohjelma mikä me vedetään kulkee seuraavalla kuvauksella: 'The Advanced Management Program is designed for highly motivated, academically
successful students who desire advanced and specialized knowledge', eli jos meitä yhtään tuntee, niin sehän on tarkalleen meille suunniteltu. Kursseista en sen enempää tosiaan tiedä, mutta mitä olen kuullut, niin kurssit on ilmeisesti vieläkin intesiivisempiä ku Mikkelissä, koska ne kestää vain kaks päivää kerrallaan. En todellakaan tiedä mitä tämä käytännössä tarkoittaa, mutta ei kuullosta hirveen hyvältä, varsinkin kun tietää Jonden 'Joka tapauksessa ihan Chieffi jos pitää tituleeraa' nukkumislahjat ja sen, että kämppä sijaitsee 45 minuutin päässä koululta. Orientaatio-ohjelmasta ei sen kummempaa tietoa ole saatavilla muuta ku ekan viikon to-pe on 'Induction seminar (visit of Bordeaux and its surroundings)', toivottavasti ohjelmaan kuuluu myös viininmaistelua. Viikonloppuna on joku MP:n järjestämä 'Exchange Student Weekend', joka toivottavasti ois paremmin järjestetty ku meidän paikallisen oppilaskunnan vaihtaribileet.
Niin ja semmonen pieni yksityiskohta: Meidän vuokraemäntä on kadonnut jonnekkin, eikä ole maileihin vastannut yli kuukauteen, saas nähä missä se luuraa. Tietäen hänen ikänsä, vähän pelottaa, varsinkin kun käytännön asuntoasiat on kaikki hoitamatta, eikä hän tiedä meidän kämppiksestäkään...
Lähtöön n. 45 päivää, siihen asti nautitaan näköalasta firman varastolle, mutta eipä siellä ulkona aurinkokaan paista.
Joo, sitten siitä koulusta, ohjelma mikä me vedetään kulkee seuraavalla kuvauksella: 'The Advanced Management Program is designed for highly motivated, academically
successful students who desire advanced and specialized knowledge', eli jos meitä yhtään tuntee, niin sehän on tarkalleen meille suunniteltu. Kursseista en sen enempää tosiaan tiedä, mutta mitä olen kuullut, niin kurssit on ilmeisesti vieläkin intesiivisempiä ku Mikkelissä, koska ne kestää vain kaks päivää kerrallaan. En todellakaan tiedä mitä tämä käytännössä tarkoittaa, mutta ei kuullosta hirveen hyvältä, varsinkin kun tietää Jonden 'Joka tapauksessa ihan Chieffi jos pitää tituleeraa' nukkumislahjat ja sen, että kämppä sijaitsee 45 minuutin päässä koululta. Orientaatio-ohjelmasta ei sen kummempaa tietoa ole saatavilla muuta ku ekan viikon to-pe on 'Induction seminar (visit of Bordeaux and its surroundings)', toivottavasti ohjelmaan kuuluu myös viininmaistelua. Viikonloppuna on joku MP:n järjestämä 'Exchange Student Weekend', joka toivottavasti ois paremmin järjestetty ku meidän paikallisen oppilaskunnan vaihtaribileet.
Niin ja semmonen pieni yksityiskohta: Meidän vuokraemäntä on kadonnut jonnekkin, eikä ole maileihin vastannut yli kuukauteen, saas nähä missä se luuraa. Tietäen hänen ikänsä, vähän pelottaa, varsinkin kun käytännön asuntoasiat on kaikki hoitamatta, eikä hän tiedä meidän kämppiksestäkään...
Lähtöön n. 45 päivää, siihen asti nautitaan näköalasta firman varastolle, mutta eipä siellä ulkona aurinkokaan paista.
9.7.2007
Valoa tunnelin päässä...
Aloin jo olemaan epätoivoinen kämppiksen saamisen suhteen, mutta tänään tuli ilmoitus Ruotsalaiselta ystävältämme, joka haluaa ilomielin ryhtyä asumaan kanssamme. Hänellä oli kova epäilys avoimesta suihkustamme ja lasiovisesta vessastamme, mutta toisaalta kenellä ei olisi...
Kaveri vaikuttaa ihan rennolta ja Facebookista löytyy useita dokauskuvia ja paljon rennon oloisia kavereita kuvissa, joka ehkä jollain mittarilla kertoo, että tyyppi on ehkä rento, joten odotukseni ovat suht korkealla. Kundin englanninkielen taito toisaalta on aivan luokatonta, ja tuottaa suuria vaikeuksia lukea hänen lähettämiään maileja (viimeisessä mailissa hän korvasi guys sanan yhden kirjaimen aalla ja toivotteli pikaista tapaamista meidän "homojen" kanssa. Ja tämä ei ollut vahinko koska sama moka oli kolme kertaa), ehkä hän sitten osaa tuottaa oraalista tekstiä paremmin (Voisin ottaa lainauksia kaverin lähettämistä mailista tähän, mutta koska blogi on julkinen, niin en nyt kuitenkaan viitsi). Jos ei, niin ehkä ranskaa ja jos ei sitäkään, niin voisin olettaa hänen osaavan ruotsia, joten ehkä opin jotain ees siitä...tuskinpa...Toisella avopuolisollani on paljon huonommat odotukset tyypistä (kuten myös muista miespuolisista ehdokkaista), ja hänestä kuultuaan päästi minuutin pituisen tuskanhuudon puhelimeen. Chief myös ilmoitti, että ei kaverin kanssa tule sanaakaan puhumaan, mutta kuitataan nämä kaikki läpäksi, luulen, että kaikki tullaan toimeen enemmän kuin mainiosti. Kaikki halukkaat, voi tyypin kuvan käydä tsiigaamasta bookista, löytyy ku vähän osaa ettii. Nyt kun vielä asian saisi ilmoitettua vuokraemännälle ja kaikki paperit allekirjotettua, niin saadaan tää pois alta.
Eli nyt on yksi suurimmista murheista alkaa siis olla pois alta, joten aika siirtyä muihin ongelmiin. Bordoon kurssijärjestelmä on vähintäänkin arvelluttava ja viime vuoden rytmiryhmä kärsi tästä vielä palattuaan Suomeen. Jonden kanssa kursseja täytettiin kolme minuuttia ennen ku lähettiin Juuson mökille, joten ei mitään hajua mitä sinne on valittu, mutta pakollisen Ranskan lisäks ei ainakaan muuta Ranskankielistä. Se on bonusta, mutta toisaalta huoli siitä, että saadaanko kaikki tarvittavat kurssit täyteen painaa jokseenkin mieltä...eipä kuitenkaan hirveen paljoo, hauskaahan ollaan menossa pitämään. Sen verran voi sanoa, että yks kurssi kestää ilmeisesti kaksi päivää ja tämä ehkä tuottaa jotain ongelmia poissaolemisen kanssa, mutta onhan sitä ennenkin lintsattu, eiköhän onnistu sielläkin.
Jep, lisää koulusta ja keskusteluista vuokraemännän ja kämppiksen kanssa myöhemmin, nyt nukkumaan.
Bordoo-Kirre 1-2
Kaveri vaikuttaa ihan rennolta ja Facebookista löytyy useita dokauskuvia ja paljon rennon oloisia kavereita kuvissa, joka ehkä jollain mittarilla kertoo, että tyyppi on ehkä rento, joten odotukseni ovat suht korkealla. Kundin englanninkielen taito toisaalta on aivan luokatonta, ja tuottaa suuria vaikeuksia lukea hänen lähettämiään maileja (viimeisessä mailissa hän korvasi guys sanan yhden kirjaimen aalla ja toivotteli pikaista tapaamista meidän "homojen" kanssa. Ja tämä ei ollut vahinko koska sama moka oli kolme kertaa), ehkä hän sitten osaa tuottaa oraalista tekstiä paremmin (Voisin ottaa lainauksia kaverin lähettämistä mailista tähän, mutta koska blogi on julkinen, niin en nyt kuitenkaan viitsi). Jos ei, niin ehkä ranskaa ja jos ei sitäkään, niin voisin olettaa hänen osaavan ruotsia, joten ehkä opin jotain ees siitä...tuskinpa...Toisella avopuolisollani on paljon huonommat odotukset tyypistä (kuten myös muista miespuolisista ehdokkaista), ja hänestä kuultuaan päästi minuutin pituisen tuskanhuudon puhelimeen. Chief myös ilmoitti, että ei kaverin kanssa tule sanaakaan puhumaan, mutta kuitataan nämä kaikki läpäksi, luulen, että kaikki tullaan toimeen enemmän kuin mainiosti. Kaikki halukkaat, voi tyypin kuvan käydä tsiigaamasta bookista, löytyy ku vähän osaa ettii. Nyt kun vielä asian saisi ilmoitettua vuokraemännälle ja kaikki paperit allekirjotettua, niin saadaan tää pois alta.
Eli nyt on yksi suurimmista murheista alkaa siis olla pois alta, joten aika siirtyä muihin ongelmiin. Bordoon kurssijärjestelmä on vähintäänkin arvelluttava ja viime vuoden rytmiryhmä kärsi tästä vielä palattuaan Suomeen. Jonden kanssa kursseja täytettiin kolme minuuttia ennen ku lähettiin Juuson mökille, joten ei mitään hajua mitä sinne on valittu, mutta pakollisen Ranskan lisäks ei ainakaan muuta Ranskankielistä. Se on bonusta, mutta toisaalta huoli siitä, että saadaanko kaikki tarvittavat kurssit täyteen painaa jokseenkin mieltä...eipä kuitenkaan hirveen paljoo, hauskaahan ollaan menossa pitämään. Sen verran voi sanoa, että yks kurssi kestää ilmeisesti kaksi päivää ja tämä ehkä tuottaa jotain ongelmia poissaolemisen kanssa, mutta onhan sitä ennenkin lintsattu, eiköhän onnistu sielläkin.
Jep, lisää koulusta ja keskusteluista vuokraemännän ja kämppiksen kanssa myöhemmin, nyt nukkumaan.
Bordoo-Kirre 1-2
4.7.2007
Kämppiksen saamisen vaikeus
Ihan ekana joutuu sanoo, että kuultuani Bordoon kämppätilanteesta oletin, että isoon kolmioomme olisi kämppiksen löytäminen täysin piece-of-cake. Niinhän se tavallaan onkin, mutta jotenkin tääkin homma onnistuttiin kusemaan. Lähetettyäni ilmoituksen siitä, että haetaan kämppistä, hakemuksia tuli vajaassa kahdessa päivässä about 8 kappaletta. Siitä sitten ruvetaan arpomaan...on jenkkikundi, joka vaikuttaa seminörtiltä ja sanoo olevansa social drinker. Sitten on fudishullu saksalainen ja ruotsalainen "pelimies", joka on omien sanojensa mukaan kiinnostunut naisista, haluaa pitää hauskaa ja haluaa juoda kanssamme olutta, koska vaikutamme tosi rennoilta tyypeiltä. Tähän päälle oli vielä randomhakemuksia, jotka kyllä teilattiin (tai siis minä teilasin, Joonashan oli juuri niistä innoissaan) alkuunsa erinäisistä syistä, palaan tähän myöhemmin.
Eli siis, itse sain päätökseni tehtyä muutamassa päivässä, mutta matkakumppanillani oli valitettavasti suuria ongelmia päättää kämppistämme ja tämän takia päätös viivästyi ja viivästyi, mutta loppujen lopuksi viikonlopun Redrumien ja kaameiden kapuloiden jälkeen päätimme valita jenkkityypin. Lähetin hänelle mailia, jossa kerroin, että asuntomme suihku sijaitsee keittiössä ja vessamme ovi on läpinäkyvää lasia (kyllä, näin tosiaan on), mutta asia on jollakin kyllä korjattavissa, esim. julisteilla. Jos häntä ei asia vaivaa, niin tervetuloa. Puolen päivän odottelun jälkeen sain vastauksen, että han on jo vastaanottanut asunnon opiskelijakommuunista, mutta haluaa kovasti tutustua meihin ja meidän lasiovivessaamme. Eli ei natsannut siis kämppis, mutta uus kaveri facebookkiin tosin.
Tässä vaiheessa mieleeni kiipi ajatus, että koululla on salee ollut joku deadline niitten opiskelijaasunnoiden kanssa ja kaikki on jo ottanut semmosen. Ei muuta ku nopeesti mailia saksalaiselle. Taas menee puoli päivää ja taas tulee hylkäävä vastaus, ja sama selitys, kämppä on jo saatu. Ainakin nää tyypit toimii nopeasti, toisin kun eräät. Tästä pääsemmekin eiliseen iltaan. Välitön puhelu Jondelle, jota asia ei hirveästi tuntunut kiinnostavan ja toteaa, että päätä itse. Ei hirveästi oo vaihtoehtoja ku laittaa mailia ruotsalaiselle tyypille, ja nyt sit odotellaan mitä se sanoo. Niin ja niistä muista vaihtoehdoista...pääongelma on siinä, että he ovat tyttöjä, ei niin että mulla sinänsä ois tyttöjä vastaan mitään, mutta muuttaminen randomtytön kanssa randomasuntoon, missä suihku on keskellä keittiötä ja vessan ovi lasia on mun mielestä älytön riski ja vaik riskei oiskin otettava, niin mä jätän ehkä tällä kertaa väliin...mutt toisaalta saa nähä mitä Ruotsista tulee. Viiksettää vaan ihan älyttömästi, että hyvin alkanut setti uhkaa nyt kaatua tälläseen mokaukseen, ehkä tää tästä...odotellaan.
Bordoo 1-Kirre 1
Eli siis, itse sain päätökseni tehtyä muutamassa päivässä, mutta matkakumppanillani oli valitettavasti suuria ongelmia päättää kämppistämme ja tämän takia päätös viivästyi ja viivästyi, mutta loppujen lopuksi viikonlopun Redrumien ja kaameiden kapuloiden jälkeen päätimme valita jenkkityypin. Lähetin hänelle mailia, jossa kerroin, että asuntomme suihku sijaitsee keittiössä ja vessamme ovi on läpinäkyvää lasia (kyllä, näin tosiaan on), mutta asia on jollakin kyllä korjattavissa, esim. julisteilla. Jos häntä ei asia vaivaa, niin tervetuloa. Puolen päivän odottelun jälkeen sain vastauksen, että han on jo vastaanottanut asunnon opiskelijakommuunista, mutta haluaa kovasti tutustua meihin ja meidän lasiovivessaamme. Eli ei natsannut siis kämppis, mutta uus kaveri facebookkiin tosin.
Tässä vaiheessa mieleeni kiipi ajatus, että koululla on salee ollut joku deadline niitten opiskelijaasunnoiden kanssa ja kaikki on jo ottanut semmosen. Ei muuta ku nopeesti mailia saksalaiselle. Taas menee puoli päivää ja taas tulee hylkäävä vastaus, ja sama selitys, kämppä on jo saatu. Ainakin nää tyypit toimii nopeasti, toisin kun eräät. Tästä pääsemmekin eiliseen iltaan. Välitön puhelu Jondelle, jota asia ei hirveästi tuntunut kiinnostavan ja toteaa, että päätä itse. Ei hirveästi oo vaihtoehtoja ku laittaa mailia ruotsalaiselle tyypille, ja nyt sit odotellaan mitä se sanoo. Niin ja niistä muista vaihtoehdoista...pääongelma on siinä, että he ovat tyttöjä, ei niin että mulla sinänsä ois tyttöjä vastaan mitään, mutta muuttaminen randomtytön kanssa randomasuntoon, missä suihku on keskellä keittiötä ja vessan ovi lasia on mun mielestä älytön riski ja vaik riskei oiskin otettava, niin mä jätän ehkä tällä kertaa väliin...mutt toisaalta saa nähä mitä Ruotsista tulee. Viiksettää vaan ihan älyttömästi, että hyvin alkanut setti uhkaa nyt kaatua tälläseen mokaukseen, ehkä tää tästä...odotellaan.
Bordoo 1-Kirre 1
24.6.2007
Asunnon saamisen vaikeus...tai helppous...
Etukäteen peloteltiin, että asunnon saaminen Ranskasta on tuskaa, ja tietäen herra Jonden asuntoasiat ajattelin, että se tulee olemaan silkka mahdottomuus. Kun mailiin tipahti tietoa porvoon opiskelija-asunnoista, toivoa ei hirveästi enempää tullut. "25m2 duplex, 390 euros, the apartement is so small that you probably have to share the bed with your roommate". Tämä ei missään vaiheessa tullut kyseeseen, joten ajattelin, että järjestämme suuren seikkailun matkasta menemällä suoraan paikan päälle ja katsomaan mitä löytyy. Jonden kämpänhakutaidot tuntien oli kuitenkin erittäinkin suuri mahdollisuus, että joutuisimme asumaan kuukauden tai kaksi sillan alla.
Onneksi tässä kohtaa sain apua viimevuotiselta Rytmiryhmän jäseneltä ja sain mailiosoitteen ihanalle vanhalle suomalaisrouvalle joka omistaa porvoossa asunnon ja olisi ehkä halukas sen meille vuokraamaan (Älyttömän suuri kiitos Kessille). Muutaman mailin jälkeen asia selvisi ja on ihan ok, koska omien sanojensa mukaan rouva "haluaa viettää Juhannusta rauhassa selvittelemättä asuntoasioita ja päättää vuokraa asunnon vielä kerran näin lyhyeksi aikaa". Hyvä näin, nyt ilmeisesti omistamme Jonden kanssa asunnon joulukuun loppuun asti. Ongelma on siinä, että asunto on suunniteltu käytännössä kolmelle ja hinta on 900€/kk, joten kolmannen vuokralaisen tarvis, että taloudellisen puolen sais kuntoon. Maili lähti ennen juhannusta kaikille uusille vaihtareille, kortit on jaossa, katsotaan mitä löytyy...
Bordoo-Kirre 0-1
Onneksi tässä kohtaa sain apua viimevuotiselta Rytmiryhmän jäseneltä ja sain mailiosoitteen ihanalle vanhalle suomalaisrouvalle joka omistaa porvoossa asunnon ja olisi ehkä halukas sen meille vuokraamaan (Älyttömän suuri kiitos Kessille). Muutaman mailin jälkeen asia selvisi ja on ihan ok, koska omien sanojensa mukaan rouva "haluaa viettää Juhannusta rauhassa selvittelemättä asuntoasioita ja päättää vuokraa asunnon vielä kerran näin lyhyeksi aikaa". Hyvä näin, nyt ilmeisesti omistamme Jonden kanssa asunnon joulukuun loppuun asti. Ongelma on siinä, että asunto on suunniteltu käytännössä kolmelle ja hinta on 900€/kk, joten kolmannen vuokralaisen tarvis, että taloudellisen puolen sais kuntoon. Maili lähti ennen juhannusta kaikille uusille vaihtareille, kortit on jaossa, katsotaan mitä löytyy...
Bordoo-Kirre 0-1
Tästä se alkaa...
Kuten monet jo tietävät, olen saanut kunnian lähteä Jonden eli tuttavallisemmin Chief Jailhousen kanssa viettämään ihanaa vaihto-oppilaskautta ihastuttavaan Porvooseen, eli Bordeauxiin, Ranskaan. Tätä ennen on vielä pari kuukautta työntekoa ja ehkä muutama ilta keittoa. Itse matka alkaa syyskuun alussa ja siitä on tosiaan arvaitenkin tulossa suuri seikkailu ja tähän blogiin ajattelin kirjottaa kokemuksiani ennen, aikana ja matkan jälkeen ja ehkä saadaan myös Chief joskus vierailevaksi kirjoittajaksi. Tervetuloa.
-Kirre-
-Kirre-
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
